On kulunut puoli vuotta siitä, kun me karkauspäivän kansanjuhlaan osallistuneet halusimme kannustaa kaikkia hallitus- ja eduskuntapuolueita toimimaan nopeasti köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi. Olemme tänään jälleen muistuttamassa ja vetoamassa teihin arvoisat ministerit, että budjettiriihessä tehdään tarvittavat päätökset jo liian pitkään jatkuneen köyhyyden poistamiseksi. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelusta huolimatta, on välttämätöntä tehdä seuraavat toimenpiteet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme.
I
Toimeentulotuen perusosaa on nostettava heti vähintään 100 euroa kuukaudessa.
II
Syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien jälkeenjääneisyys on korjattava nopeasti, jotta riippuvuus toimeentulotuesta poistuu.
III
On luotava nopeasti yhteinen maksukattojärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille ja lääkekustannuksille.
IV
Varataan riittävästi voimavaroja ja rahaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin ja työntekijöiden saatavuuden varmistamiseen.
-
Tutkijoiden mukaan mm. pelkän kansaeläkkeen varassa eläminen johtaa aina köyhyyteen, ellei eläkeläisellä ole muita tuloja. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lisääntynyt talouskasvusta huolimatta. Työttömien asema on huonontunut ja toimeentulotuen saajista lähes 90 prosenttia katsotaan köyhiksi. Tämän vuoden aikana köyhyys on jatkanut syventymistään nopeasti kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Elokuussa toteutuneet palvelumaksujen korotukset vaikeuttavat entisestään pienituloisten ihmisten elämää ja hoitoon hakeutumista.
Uusimpien tutkimusten mukaan suurin osa, yli 70 prosenttia suomalaista pitää nykyisiä tuloeroja liian suurena ja toimeentulotuen nykytasoa liian alhaisena. Rahan puute johtaa arkielämän jatkuvaan rajoittuneisuuteen, joka johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnassa yleisesti hyväksytystä elämisen tasosta.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2007 arvo- ja asennetutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiolla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa. Sen mukaan köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kansalaiset odottavat nykyiseltä hallitukselta. Uusi poliisiylijohtaja on julkisesti tuonut esille syrjäytymiskehityksen turvallisuusuhat ja korostanut hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden säilyttämistä ja sosiaalipolitiikan merkitystä syrjäytymisen estämiseksi.
Me vetoomuksen allekirjoittaneiden tahojen edustajat kohtaamme jokapäiväisessä työssämme ja toiminnassamme usein ihmisiä, jotka eivät pysty taloudellisten esteiden tai palvelujen tarpeen takia aina ajamaan ja valvomaan omia oikeuksiaan. Siksi vetoamme Teihin yhdessä heidän kanssaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi vetoomuksemme mukaisesti.
-
Helsingissä 27.8.2008
-
Sosiaaliasiamiehet ry
Talentia Helsinki ry
Suomen Mielenterveysseura
Helsingin hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyö
Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
Elämäntapaliitto
Kunnon Elämä ry
Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö –TVY ry
Helsingin Työttömät ry
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Pro kuntapalvelut -verkosto
Vailla vakinaista asuntoa ry
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Sosiaalinen Oikeudenmukaisuusyhdistys ry
Asukasliitto ry
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kannanotot ja esitykset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kannanotot ja esitykset. Näytä kaikki tekstit
VETOOMUS SOSIAALISEN OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA
Sosiaaliasiamiehet ry ja Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry vetoavat nykyisiin hallitus- ja eduskuntapuolueisiin, että ne tekevät heti yhteisen päätöksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja pahoinvoinnin vähentämiseksi yhteiskunnassamme seuraavien toimenpiteiden avulla.
I
I
Toimeentulotuen perusosaa on nostettava heti vähintään 100 euroa kuukaudessa Syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien jälkeenjääneisyys on korjattava nopeasti, jotta riippuvuus toimeentulotuesta poistuu
Useat tutkimustulokset osoittavat yhteiskuntamme jakautuneen yhä selkeämmin hyvin - ja huonosti voiviin kansalaisiin. Erityisen selvästi tämä on näkynyt lasten kohdalla. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lisääntynyt talouskasvusta huolimatta. On myös osoitettavissa, että kymmenen vuoden aikana eri sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet useita kymmeniä prosentteja jälkeen ansiotulojen reaalikehityksestä. Tämä on väistämättä johtanut siihen, ettei kaikkien kansalaisten kohdalla toteudu perustuslain mukainen oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
'
Useat tutkimustulokset osoittavat yhteiskuntamme jakautuneen yhä selkeämmin hyvin - ja huonosti voiviin kansalaisiin. Erityisen selvästi tämä on näkynyt lasten kohdalla. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lisääntynyt talouskasvusta huolimatta. On myös osoitettavissa, että kymmenen vuoden aikana eri sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet useita kymmeniä prosentteja jälkeen ansiotulojen reaalikehityksestä. Tämä on väistämättä johtanut siihen, ettei kaikkien kansalaisten kohdalla toteudu perustuslain mukainen oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
'
Tutkijoiden mukaan viimesijaiseksi turvaksi tarkoitettu, nykypäivän tarpeisiin riittämätön toimeentulotuki on jäänyt yli 30 % jälkeen suhteessa palkkoihin. Kuitenkin toimeentulotuella on jouduttu jatkuvasti paikkaamaan niitä etuuksia, joiden pitäisi antaa tätä parempi turva kansalaisille. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistumista odotettaessa, tulee köyhyyden poistamiseksi tehdä nopeita päätöksiä. Ruoan hinnan nousu tammikuussa sekä uudet korotukset toukokuussa ja energian hinnannousu, kaventavat perusturvalla elävien kulutusmahdollisuuksia entisestään.
II
'
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palvelumaksujen korottamisesta 1.8.2008 alkaen ja niiden sitomisesta indeksiin on luovuttava heti
-
-
On luotava nopeasti yhteinen maksukattojärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille ja lääkekustannuksille
Asiakasmaksujen korotus heikentäisi erityisesti paljon palveluja tarvitsevien pitkäaikaissairaiden, eläkeläisten ja vammaisten asemaa. Jo nyt maksurasitus jakaantuu huomattavan epätasa-arvoisesti kansalaisten kesken.
On myös huomioitava, että Suomessa palvelujen käyttäjät rahoittavat asiakasmaksuillaan kuluista suuremman osan kuin muissa Euroopan maissa. Asiakasmaksujen korotusta ei voida perustella kuntien tulonlisäyksellä, koska vastaavasti kuntien valtionosuuksia ollaan vähentämässä.
Asiakasmaksujen korotus heikentäisi erityisesti paljon palveluja tarvitsevien pitkäaikaissairaiden, eläkeläisten ja vammaisten asemaa. Jo nyt maksurasitus jakaantuu huomattavan epätasa-arvoisesti kansalaisten kesken.
On myös huomioitava, että Suomessa palvelujen käyttäjät rahoittavat asiakasmaksuillaan kuluista suuremman osan kuin muissa Euroopan maissa. Asiakasmaksujen korotusta ei voida perustella kuntien tulonlisäyksellä, koska vastaavasti kuntien valtionosuuksia ollaan vähentämässä.
'
Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2008 on sosiaali- ja terveydenhuollon strategisiksi tavoitteiksi kirjattu mm. terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistaminen. Asiakasmaksujen korottaminen ei palvele näitä päämääriä, vaan päinvastoin kasvattaisi entisestään terveyseroja, köyhyyttä ja lisäisi syrjäytymisvaaraa, sekä aiheuttaisi sen, etteivät kaikki henkilöt voisi käyttää välttämättä tarvitsemiaan palveluja.
'
III
Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2008 on sosiaali- ja terveydenhuollon strategisiksi tavoitteiksi kirjattu mm. terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistaminen. Asiakasmaksujen korottaminen ei palvele näitä päämääriä, vaan päinvastoin kasvattaisi entisestään terveyseroja, köyhyyttä ja lisäisi syrjäytymisvaaraa, sekä aiheuttaisi sen, etteivät kaikki henkilöt voisi käyttää välttämättä tarvitsemiaan palveluja.
'
III
'
Julkiset, kaikille yhteiset hyvinvointipalvelut on turvattava
Riittävästi voimavaroja, rahaa ja työntekijöitä perustyöhön
'
Suomen katsotaan kuuluvan pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon, joille on ominaista julkisesti rahoitetut ja tuotetut hyvinvointipalvelut sekä universalismin periaate niin palveluissa kuin tulonsiirroissakin. Kuitenkin näistä hyvinvointivaltion perusperiaatteista on alettu maassamme luopua, vaikka tutkimusten perusteella suomalaiset kannattavat vahvasti hyvinvointivaltion turvaamista. Palveluja ja etuuksia ei haluta leikata, vaikka verotusta voitaisiinkin tämän johdosta alentaa. Veroja ollaan päinvastoin valmiita maksamaan lisää palvelujen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2007 arvo- ja asennetutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiolla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa. Sen mukaan köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kansalaiset odottavat nykyiseltä hallitukselta. Stakesin juuri ilmestyneen Suomalaisten hyvinvointi 2008-raportin mukaan aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa liian matalana.
Riittävästi voimavaroja, rahaa ja työntekijöitä perustyöhön
'
Suomen katsotaan kuuluvan pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon, joille on ominaista julkisesti rahoitetut ja tuotetut hyvinvointipalvelut sekä universalismin periaate niin palveluissa kuin tulonsiirroissakin. Kuitenkin näistä hyvinvointivaltion perusperiaatteista on alettu maassamme luopua, vaikka tutkimusten perusteella suomalaiset kannattavat vahvasti hyvinvointivaltion turvaamista. Palveluja ja etuuksia ei haluta leikata, vaikka verotusta voitaisiinkin tämän johdosta alentaa. Veroja ollaan päinvastoin valmiita maksamaan lisää palvelujen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2007 arvo- ja asennetutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiolla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa. Sen mukaan köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kansalaiset odottavat nykyiseltä hallitukselta. Stakesin juuri ilmestyneen Suomalaisten hyvinvointi 2008-raportin mukaan aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa liian matalana.
'
Kaikki me, jotka olemme tänään karkauspäivänä marssineet Erottajalta tänne Eduskuntatalolle, haluamme yhdessä osoittaa Teille arvoisa eduskunnan puhemies ja teille kansanedustajille sen, että me välitämme toisistamme ja haluamme teidän toimivan nopeasti jo tämän istuntokauden aikana köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi vetoomuksemme mukaisesti.
Helsingissä 29.2.2008
Lilli Autti
Kaikki me, jotka olemme tänään karkauspäivänä marssineet Erottajalta tänne Eduskuntatalolle, haluamme yhdessä osoittaa Teille arvoisa eduskunnan puhemies ja teille kansanedustajille sen, että me välitämme toisistamme ja haluamme teidän toimivan nopeasti jo tämän istuntokauden aikana köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi vetoomuksemme mukaisesti.
Helsingissä 29.2.2008
Lilli Autti
Sosiaaliasiamiehet ry
puheenjohtaja
'
Niina Väkeväinen
Talentia Helsinki ry
puheenjohtaja
He 119/2007 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta toimeentulotuki
Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
HE 119/2007
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto
Sosiaaliasiamiehet ry:n mielestä lakiehdotus on tarpeellinen, jotta toimeentulotukiasioiden käsittely sujuisi jatkossa laissa säädetyn määräajan puitteissa. Yhdistys pitää myös erityisen tärkeänä sitä, että asiakkaiden oikeudesta päästä tapamaan joko sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa määrätyn ajan sisällä, säädetään laissa. Sosiaaliasiamiehiin yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat valtakunnallisesti tuoneet esille sitä, ettei heillä ole ollut aina mahdollisuutta päästä henkilökohtaisesti tapamaan työn-tekijöitä ja selvittämään asioitaan. Myös toimeentulotuen käsittelyyn kulunut aika on aiheuttanut ongelmia monien asiakkaiden kohdalla.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotukipäätös olisi saatava seitsemässä arkipäivässä.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että määräaikaa käsiteltäessä, tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Eduskunnan oikeusasiamies on, kuten hallituksen esityksen yleisperusteluissa on todettu, ilmoittanut kantanaan, että viikkoa on pidetty sellaisena ohjeellisena aikana, jonka kuluessa toimeentulotukiasia tulisi ottaa käsittelyyn ja myös ratkaista.
Viikko on seitsemän vuorokauden pituinen ajanjakso, joka sisältää viisi arkipäivää sekä viikonlopun muodostavan lauantain ja sunnuntain.
Sosiaaliasiamiehet katsovat, että eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten kautta vakiintunut viikon määräaika, ei vastaa hallituksen esityksessä esitettyä seitsemän arkipäivän määräaikaa. Hallituksen esityksen määräaika tarkoittaa todellisuudessa puolentoista viikon käsittelyaikaa.
Määräajan pituutta pohdittaessa on otettava huomioon myös toimeentulotuen maksatukseen kuluva aika, joka usein vie vielä kaksi arkipäivää, ennen kuin myönnetty tuki on asiakkaan käytössä.
Kun vielä otetaan huomioon hallituksen esityksessä esitetty Stakesin tutkimustulos, jonka mukaan
75 % kunnista pystyi ottamaan uuden asiakkaan toimeentulotukihakemuksen käsiteltäväksi 0-5 arkipäivän sisällä, olisi hallituksen esityksen mukainen 7 arkipäivän käsittelyaika selvä huononnus vallitsevaan tilanteeseen. Käytännön työn kautta on ollut todettavissa, että lakiin säädetyistä enimmäismääräajoista (viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä) muotoutuu vallitseva käytäntö, eikä asiakkaan kannalta edullisempia vaihtoehtoja enää käytetä.
Edellä esitetyn perusteella Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että hallituksen esitystä tulisi muuttaa siten, että toimeentulotukipäätös on otettava käsittelyyn ja ratkaistava 5 arkipäivässä.
Toimeentulotukipäätöksen tekemistä varten tarvittavien lisäselvitysten pyytämisen nopeuteen tulisi kiinnittää myös huomiota. Luontevinta on, että tarvittavat lisäselvitykset pyydetään heti kun asiakkaan toimeentulotukihakemus on saapunut toimistoon ja se on otettu käsittelyyn, jolloin hakemuksen puutteellisuus on ilmennyt. Hallituksen esityksessä on todettu, että kehotus hakemuksen täydentämisestä tulee antaa kirjallisena, jottei synnyt epäselvyyksiä siitä mitä täydennyksiä tarvitaan.
Käytännön tilanteet ovat osoittaneet, että usein kirjalliset lisäselvitykset on lähetty asiakkaille 2 luokan postissa, joka on pidentänyt kohtuuttomasti toimeentulotuen käsittelyaikaa. Asiakkaat ovat esittäneet toivomuksenaan, että heihin otettaisiin aiempaa nopeammin ja useammin puhelimitse yhteyttä tilanteen selvittämistä varten. Usein vielä kirjallisen lisäselvityspyynnön saatuaan asiakkaille on voinut jäädä epäselvyyttä siitä, mitä ja mistä asiakkaan tulee antaa selvitystä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut.
Sosiaaliasiamiehet ry viittaa tältä osin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaan, jonka mukaan päätös olisi tehtävä heti tarpeellisten selvitysten tultua. Hallituksen esityksessä käytettyjen määräaikojen mukaan voisi lisäselvitystä (kirjallisesti pyydetty) vaatineen hakemuksen käsittelyajaksi muodostua maksimissaan lähes viiden viikon pituiseksi
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa lopuksi todeta, ettei sen ehdottama toimeentulotukipäätösten lyhyempi käsittelyaika vaadi toteutuakseen enempää resursseja kuin hallituksen esittämä käsittelyaika, koska käsiteltävien asioiden määrä ei muuta. Sekä asiakkaiden että kunnan yhteinen etu on se, että toimeentulotukiasiat käsitellään nopeasti. Mitä nopeammin hakemukset käsitellään, sitä vähemmän asiakkaat joutuvat kyselemään päätöstensä perään, joka puolestaan säästää työntekijöiden aikaa.
Helsingissä 18.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
HE 119/2007
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto
Sosiaaliasiamiehet ry:n mielestä lakiehdotus on tarpeellinen, jotta toimeentulotukiasioiden käsittely sujuisi jatkossa laissa säädetyn määräajan puitteissa. Yhdistys pitää myös erityisen tärkeänä sitä, että asiakkaiden oikeudesta päästä tapamaan joko sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa määrätyn ajan sisällä, säädetään laissa. Sosiaaliasiamiehiin yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat valtakunnallisesti tuoneet esille sitä, ettei heillä ole ollut aina mahdollisuutta päästä henkilökohtaisesti tapamaan työn-tekijöitä ja selvittämään asioitaan. Myös toimeentulotuen käsittelyyn kulunut aika on aiheuttanut ongelmia monien asiakkaiden kohdalla.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotukipäätös olisi saatava seitsemässä arkipäivässä.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että määräaikaa käsiteltäessä, tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Eduskunnan oikeusasiamies on, kuten hallituksen esityksen yleisperusteluissa on todettu, ilmoittanut kantanaan, että viikkoa on pidetty sellaisena ohjeellisena aikana, jonka kuluessa toimeentulotukiasia tulisi ottaa käsittelyyn ja myös ratkaista.
Viikko on seitsemän vuorokauden pituinen ajanjakso, joka sisältää viisi arkipäivää sekä viikonlopun muodostavan lauantain ja sunnuntain.
Sosiaaliasiamiehet katsovat, että eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten kautta vakiintunut viikon määräaika, ei vastaa hallituksen esityksessä esitettyä seitsemän arkipäivän määräaikaa. Hallituksen esityksen määräaika tarkoittaa todellisuudessa puolentoista viikon käsittelyaikaa.
Määräajan pituutta pohdittaessa on otettava huomioon myös toimeentulotuen maksatukseen kuluva aika, joka usein vie vielä kaksi arkipäivää, ennen kuin myönnetty tuki on asiakkaan käytössä.
Kun vielä otetaan huomioon hallituksen esityksessä esitetty Stakesin tutkimustulos, jonka mukaan
75 % kunnista pystyi ottamaan uuden asiakkaan toimeentulotukihakemuksen käsiteltäväksi 0-5 arkipäivän sisällä, olisi hallituksen esityksen mukainen 7 arkipäivän käsittelyaika selvä huononnus vallitsevaan tilanteeseen. Käytännön työn kautta on ollut todettavissa, että lakiin säädetyistä enimmäismääräajoista (viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä) muotoutuu vallitseva käytäntö, eikä asiakkaan kannalta edullisempia vaihtoehtoja enää käytetä.
Edellä esitetyn perusteella Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että hallituksen esitystä tulisi muuttaa siten, että toimeentulotukipäätös on otettava käsittelyyn ja ratkaistava 5 arkipäivässä.
Toimeentulotukipäätöksen tekemistä varten tarvittavien lisäselvitysten pyytämisen nopeuteen tulisi kiinnittää myös huomiota. Luontevinta on, että tarvittavat lisäselvitykset pyydetään heti kun asiakkaan toimeentulotukihakemus on saapunut toimistoon ja se on otettu käsittelyyn, jolloin hakemuksen puutteellisuus on ilmennyt. Hallituksen esityksessä on todettu, että kehotus hakemuksen täydentämisestä tulee antaa kirjallisena, jottei synnyt epäselvyyksiä siitä mitä täydennyksiä tarvitaan.
Käytännön tilanteet ovat osoittaneet, että usein kirjalliset lisäselvitykset on lähetty asiakkaille 2 luokan postissa, joka on pidentänyt kohtuuttomasti toimeentulotuen käsittelyaikaa. Asiakkaat ovat esittäneet toivomuksenaan, että heihin otettaisiin aiempaa nopeammin ja useammin puhelimitse yhteyttä tilanteen selvittämistä varten. Usein vielä kirjallisen lisäselvityspyynnön saatuaan asiakkaille on voinut jäädä epäselvyyttä siitä, mitä ja mistä asiakkaan tulee antaa selvitystä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut.
Sosiaaliasiamiehet ry viittaa tältä osin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaan, jonka mukaan päätös olisi tehtävä heti tarpeellisten selvitysten tultua. Hallituksen esityksessä käytettyjen määräaikojen mukaan voisi lisäselvitystä (kirjallisesti pyydetty) vaatineen hakemuksen käsittelyajaksi muodostua maksimissaan lähes viiden viikon pituiseksi
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa lopuksi todeta, ettei sen ehdottama toimeentulotukipäätösten lyhyempi käsittelyaika vaadi toteutuakseen enempää resursseja kuin hallituksen esittämä käsittelyaika, koska käsiteltävien asioiden määrä ei muuta. Sekä asiakkaiden että kunnan yhteinen etu on se, että toimeentulotukiasiat käsitellään nopeasti. Mitä nopeammin hakemukset käsitellään, sitä vähemmän asiakkaat joutuvat kyselemään päätöstensä perään, joka puolestaan säästää työntekijöiden aikaa.
Helsingissä 18.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
HS - Mielipide - 10.10.2004
Sosiaaliasiamiesten apua kysytään
Tuomo Turtiainen ehdotti mielipidekirjoituksessaan, että sosiaaliasiamiesjärjestelmä lopettaisiin ja tehtävät siirrettäisiin oikeusaputoimistoille (HS 27.9. link ). Oikeusaputoimisto on tärkeä asiakkaan avustajataho konkreettisesti oikeudenkäyntiasioissa. Sosiaaliasiamiehillä on eri tehtävä. Heidän tehtävänään on yksilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen lisäksi vaikuttaa kunnan palvelujärjestelmiin.
Kaikesta sosiaalihuollon toiminnasta ei ole varsinaista valitusoikeutta.
Muun muassa asiakkaiden kohteluun, palvelun tasapuolisuuteen, ihmisarvoon ynnä muihin sellaisiin liittyvissä asioissa tarvitaan juridisen tiedon lisäksi sosiaalialan tuntemusta ja yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa.
Näissä asioissa asiakkailla on käytettävissään myös muistutus- ja kantelumahdollisuus.
Sosiaaliasiamies voi vaikuttaa siihen, että viranhaltija oikaisee virheellisen päätöksen, jolloin valitusta ei lainkaan tarvita. Tai hän voi välittäjänä auttaa lain- ja asiakkaan edun mukaisen ratkaisun tekemisessä.
Valitusasioissa ratkaisut tulevat usein vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä, eivätkä ratkaisut siten auta asiakasta ennen kuin mahdollisesti jälkikäteen.
Neuvonta, ohjaus ja tiedottaminen todellakin kuuluvat sosiaalihuollon asiakaslain sekä hallintolain mukaan jokaisen virkamiehen velvollisuuksiin.
Kuitenkin sosiaaliasiamiehiin on otettu yhä enemmän yhteyttä.
Jo ensimmäisenä toimintavuotena 2001 yhteydenottoja oli koko Suomessa 11216 ja vuonna 2002 arviolta noin 12000.
Vuonna 2003 pelkästään pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin sosiaaliasiamiehiin otettiin yhteyttä noin neljätuhatta kertaa.
LILLI AUTTI
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
HS - Mielipide - 21.9.2004
Sosiaaliasiamiesten toimintaa kehitetään
Petri Nurminen kysyy (HS 11.9. link), toteutuuko puolueettomuus sosiaaliasiamiesten toiminnassa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokainen kunta nimeää sosiaaliasiamiehen. Säädökset järjestämistavasta kuitenkin puuttuvat, joten kunnat toteuttavat palvelua eri tavoin.
Sosiaaliasiamiesten asema, koulutus ja kokemus tehtävän hoitamiseksi vaihtelevat suuresti. Jotkut kunnat järjestävät palvelun omassa organisaatiossaan, jotkut hankkivat sen muilta kunnilta, kuntayhtymiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta.
On oikeutettua kysyä, toteutuvatko palvelun saatavuus, riittävä asiantuntemus ja puolueettomuus tasavertaisesti.
Lain valmisteluvaiheessa asiamiehen sijoituspaikaksi suunniteltiin lääninhallitusta, mutta katsottiin, että palvelu olisi tuolloin liian kaukana kuntalaisista.
Kuntien tulisi kiinnittää huomiota tehtävän järjestämiseen lainvalmistelussa esitetyllä tavalla: turvaamalla mahdollisimman riippumaton asema, laatimalla toiminnalle oma talousarvio ja palkkaamalla tehtäviin päätoimisia, koulutettuja henkilöitä.
Jokaisen sosiaaliasiamiehen velvollisuus on taustaorganisaatiostaan, asemastaan ja koulutuksestaan huolimatta toimia lainmukaisesti.
Tehtävät on selvästi määritelty asiakaslaissa.
Valmisteilla olevaan lakiin sosiaalihuollon ammattilaisten kelpoisuusvaatimuksista on tulossa koulutusvaatimukset myös sosiaaliasiamiehille. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa ja ohjata asiakkaita esimerkiksi kertomalla oikeista menettelytavoista ja lakien sisällöstä.
Avustaminen rajoittuu muistutusasioihin. Tehtävissä, jotka edellyttävät oikeudellista avustamista, esimerkiksi valituksen tekemistä, ohjataan asiakkaita kääntymään oikeusaputoimiston puoleen.
Sosiaaliasiamiestoimintaa kehitetään valtakunnallisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tukeman hankkeen avulla. Ministeriö velvoittaa niin ikään kuntia omassa tavoite- ja toimintaohjelmassaan kehittämään sekä sosiaaliasiamiesten että potilasasiamiesten toimintaedellytyksiä.
Sosiaaliasiamiesyhdistys toimii yhteistyössä ministeriön ja muiden tahojen kanssa asiakkaiden aseman ja oikeuksien kehittämiseksi.
Kuntalaiset voivat seurata sosiaaliasiamiesten toimintaa myös vuosittain kunnanhallituksille annettavista raporteista. Ne ovat julkisia ja niitä saa sosiaaliasiamiehiltä tai kunnista.
LILLI AUTTI
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
HS - Mielipide - 22.8.2004
Sosiaaliasiamies pitää kuntalaisen puolta
Florence Schmittin kirjoituksessa (HS 14.8.link ) kysyttiin, kenen tehtävä on valvoa kuntia sosiaalihuollon lakien toteuttamisessa ja puuttua siihen, kun kunnat rikkovat jatkuvasti ja tietoisesti eri lakeja taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Lait kun koskevat usein juuri puolustuskyvyttömiä ihmisiä, kuten vanhuksia, lapsia, mielisairaita tai vammaisia.
Kolme ja puoli vuotta sitten tuli voimaan laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja siihen liittyvä sosiaaliasiamiesjärjestelmä.
Lain eräänä merkittävänä tavoitteena on toimia koko sosiaalihuollon toimintakentällä sellaisena yhteisenä viitekehyksenä, joka uudistaa sosiaalihuollon työkäytäntöjä ja toimintatapoja sekä ajattelua asiakaslähtöiseen suuntaan.
Sosiaaliasiamiesten kuuluu neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon ongelmatilanteissa. Heidän tehtävänään on myös kuntalaisten etujen ja oikeuksien edistäminen sekä niiden toteutumisen seuraaminen sosiaalihuollon toimialueella.
Vaikka sosiaaliasiamiehet eivät ole valtuuksilla toimivia valvontaviranomaisia, he voivat auttaa oikean valvontaviranomaisen löytämisessä.
Asiamiehet tekevät havainnoistaan vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle ja voivat tällöin tuoda esiin puutteita kunnan sosiaalipalveluissa.
Vastaako sosiaalihuoltoon ja palveluihin varattu määräraha vuotuista tarvetta ja toteutuuko perustuslain määräys riittävästä sosiaalihuollosta? Muun muassa näihin kysymyksiin sosiaaliasiamies voi kiinnittää huomiota selvityksessään.
Kunnissa, joissa on taipumusta alimitoittaa sosiaalihuoltoon ja -palveluihin varattuja resursseja, kannattaa kääntyä paikallisen sosiaaliasiamiehen puoleen, jonka kanssa kuntalainen tai kuntalaiset voivat yhdessä miettiä keinoja, miten asiaan puututaan ja minkä valvontaviranomaisen puoleen olisi parasta kääntyä.
Sosiaaliasiamiesten työn painopistealueita ovat asiakkaiden oikeusturva ja erityisesti heikoimpien asiakasryhmien tarpeiden esiin tuominen.
LILLI AUTTI
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry
HS - Mielipide - 13.2.2004
Biotunniste on myös ihmisoikeuskysymys
"Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on edistettävä yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan."
Vain muutamaa päivää ennen kuin uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan helmikuun alussa, tiedotusvälineet julkistivat Vaasan kaupungin kaavailut sormenjälkien ottamiseksi sellaisilta sosiaalihuollon vähävaraisilta sairailta asiakkailta, jotka eivät kykene itse maksamaan välttämättömiä apteekkiostoksiaan.
Tarkoitus oli nähtävästi varmistaa, että apteekissa asioiva henkilö on sama, joka on saanut sosiaalitoimelta maksusitoumuksen apteekkiin. Apteekissa voitaisiin sormenjälkiä verrata. Sormenjäljet olisivat sähköisesti tunnistettavissa.
Uutisoinnissa sekä lehdessä että televisiouutisissa kiinnitti huomiota se , että tämä uusi tekninen biotunniste-innovaatio oli aivan selvästi tehty vilpittömän innostuneesti ja ehkä hieman ylpeillenkin hallinnollisesta ja teknillisestä osaamisesta.
Muutama väärinkäyttötapaus oli riittävä syy ottaa käyttöön uutta edistyksellistä tekniikkaa. Onhan valokuviakin käytetty iät ja ajat, samoin allekirjoituksia, joten mitä ihmeellistä nyt on sormenjälkien ottamisessa?
Tärkeintähän on, että saadaan väärinkäytökset estettyä?
Helmikuun alussa voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarktuksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri lohkoilla.
Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä.
Perustuslaissa säädetyt syrjinnän kiellot täsmentyvät nyt uudessa yhdenvertaisuuslaissa. Rikoslaissa syrjintä on katsottu rangaistavaksi teoksi.
Kaikkia asiakkaita on palveltava apteekissa ja sosiaalitoimistossa yleisesti noudatettavilla ehdoilla, asettamatta ketään eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan, ellei tähän ole hyväksyttävää syytä.
Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on edistettävä yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan.
Uutisoitaessa sormenjälkien ottamista sosiaalitoimen asiakkailta, ongelmia nähtiin lähinnä tietosuojapuolella ja tietosuojavaltuutettu ottikin asiaan kielteisen kannan, mikä varmaan johti siihen, että Vaasan kaupungin hallintopuolelta ilmoitettiin, että kokeilusta luovutaan.
Mitä johtopäätöksiä on tehtävä siitä, ettei asiaa käsitelty julkisuudessa yhdenvertaisuuskysymyksenä ja ihmisoikeuskysymyksenä? Puhuttiin lähinnä tekniikasta ja tietosuojasta.
Sosiaalitoimistossa asioiminen saattaa tuntua jo muutoinkin vaikealta, saati että siellä alettaisiin ottamaan asiakkailta sormenjälkiä.
Jos yhteisellä sopimuksella päätetään, että kaikki kansalaiset antavat sormenjälkensä ja sitä käytetään jatkossa nimikirjoituksen tilalla tunnistamisessa, niin asia lienee kunnossa.
Mutta niin kauan kuin tekniikkaan perustuvia kontrollikeinoja räätälöidään, ja toteutetaan vain sosiaalitoimen maksusitoumusasiakkaille, ollaan heikoilla jäillä
Vähintäänkin pitäisi kysyä asiakkailta itseltään, mitä mieltä he hankkeesta ovat.
Ja yhdessä kunnan hallinnon sekä sosiaalitoimen kanssa voitaisiin miettiä sellaisia välttämättömiä väärinkäytösten ehkäisykeinoja, missä mahdollisimman vähän kajottaisiin kansalaisten perusoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan.
Keinojen tulisi olla mahdollisimman hienovaraisia. Myös mielikuvilla on merkitystä. Olisi myös paikallaan palauttaa mieleen, että sosiaalihuollon asiakaslaissa puhutaan asiakkaan kunnioittamisesta ja kuuntelemisesta.
Kuntien sosiaaliasiamiehet ja potilasasiamiehet olisivat oivallisia työryhmän jäseniä vastaavanlaisissa innovatiivisissa kehittämishankkeissa, jotka voivat uuden tekniikan myötä olla todella hedelmällisiäkin.
Vaasan sormenjälkiuutisointi on vasta alkusoittoa. Sähköinen asiointi on vielä aluillaan ja sen kehittämistä tulee aina arvioida kansalaisten perusoikeuksien kannalta.
LILLI AUTTI
Helsingin sosiaaliasiamies
Helsingin sosiaaliasiamies
UNTO AHVENSALMI
Espoon sosiaali- ja potilasasiamies
Espoon sosiaali- ja potilasasiamies
MIIKKAEL LIUKKONEN
Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies
Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies
HS - Mielipide - 28.3.2003
Papereidenkin takana on asiakas
Sosiaalityöntekijä Kimmo Miikkulainen kirjoitti (HS 17.3. link ), että Helsingin sosiaaliasiamies ja sosiaalityöntekijät haluavat palata toimeentulotukiasioiden käsittelyssä kuittien tutkimiseen ja laskemiseen. Tästähän kirjoituksessa ei ollut kyse. Sosiaaliasiamiehen tärkeimpiä tehtäviä on tuoda esille asiakkaiden omat kokemukset ja mielipiteet palvelujärjestelmän ongelmista, jotta epäkohdat voidaan poistaa ja palvelujen laatua parantaa.
Kysymys on siis asiakkaiden toiveista ja näkemyksistä, ei sosiaaliasiamiehen omasta halusta palata ajassa taaksepäin, kuten Miikkulaisen kirjoituksessa on virheellisesti tulkittu.
Kirjallisten toimeentulohakemusten käsittelyyn liittyvät ongelmat näkyvät selvästi myös sosiaaliasiamiehen työssä. Toimeentulotuen myöntämisperusteiden, laskelmien ja sisällön selventäminen asiakkaille on siirtynyt sosiaalipalvelutoimistoista asiamiehelle, kun henkilökohtaista palvelua ja ohjausta ei ole riittävästi tarjolla.
Asiakkailta on tullut toistuvasti palautetta siitä, että he haluavat puhua sosiaalityöntekijän kanssa sekä koko elämäntilanteestaan että siihen liittyvistä taloudellisista vaikeuksistaan.
Koska raha on oleellinen osa jokaisen ihmisen arkielämää, sitä ei tulisi jatkossakaan kokonaan erottaa sosiaalityöstä. Siksi olisikin syytä muistaa, että raha on vain yksi sosiaalityön väline, joka oikein käytettynä helpottaa asiakkaan arkipäivän valintojen tekemistä ja mahdollistaa omatoimista selviytymistä.
Tuskin kukaan vastustaa työn kehittämistä ja uudelleen järjestämistä, jos sen toteuttamisessa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikkien osapuolten tarpeet ja mielipiteet.
Asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää, että myös he voivat olla mukana palvelujen laadun kehittäjinä. Ensiarvoisen tärkeää on tällöin ottaa huomioon asiakkaiden jo nyt antama palaute nykytilanteesta.
Ennen henkilöstörakennetyöryhmän kaavailemaa sosiaalityöntekijöiden vähentämistä asiakkailta tulisikin kysyä, asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi, miten he toivoisivat asioitansa hoidettavan sosiaalivirastossa.
Tästä syystä myös kirjallisen käsittelyn kehittämiseen asiakkaiden toiveiden mukaiseksi tulisi kiinnittää huomiota.
Toimittuani Helsingin sosiaaliasiamiehenä runsaan kahden vuoden ajan voin todeta asiakkaiden yhteydenottojen perusteella, että perustason asiakastyöhön tarvittaisiin useammallakin sektorilla lisää työntekijöitä.
Kun asiakkaille turvataan oikeus hyvään palveluun ja kohteluun, se on sekä eettisesti kestävää että taloudellisesti järkevää toimintaa.
LILLI AUTTI
Helsingin sosiaaliasiamies
Helsingin sosiaaliasiamies
HS - Mielipide - 8.3.2003
Asiakkaat toivovat hyvää sosiaalipalvelua
Mielipidesivulla on keskusteltu Helsingin sosiaaliviraston ehdotuksesta vähentää kolmannes aikuissosiaalityön viroista ja korvata ne lähityöntekijöiden toimilla.
Helsingin sosiaaliasiamiehenä haluan nostaa esille asiakkaiden omat kokemukset. Lähes poikkeuksetta yhteydenotoissa on tullut esille se, etteivät asiakkaat enää ole tietoisia siitä, kuka heidän asioitaan hoitaa tai ettei sosiaalipalvelutoimistoissa tunnu olevan aikaa paneutua kokonaisvaltaisesti heidän tilanteisiinsa ja ongelmiensa selvittelyyn.
Asiakkaat ovat arvostelleet sosiaalitoimistoissa jo nyt tapahtuvaa työnjaottelua. Kun toimeentulotukea hoitaa kirjallisten hakemusten perusteella etuuskäsittelijöiden ryhmä (jotka eivät ole sosiaalityöntekijöitä), johtaa tämä siihen, että päätöksentekijä vaihtuu kuukausittain ryhmän sisällä. Harkinnanvaraista tukea, suunnitelman tekoa ym. varten pitää kuitenkin varata erikseen aika sosiaalityöntekijältä.
Asiakkaat ovat tuoneet voimakkaasti esille toiveensa asioida yhden ja saman henkilön luona, joka tuntisi heidät ja pystyisi tekemään päätökset sekä auttaisi heitä ongelmien ratkaisemisessa.
On ymmärrettävää, että jokainen haluaa tulla kohdelluksi yksilönä, ja on oikeutettua vaatia, että asioiden selvittämiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli sosiaalityöntekijöitä halutaan vähentää, voivat asiakkaiden elämäntilanteet vaikeutua entisestään, kun ongelmiin ei pystytä puuttumaan ajoissa sosiaalityön menetelmin.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista painottaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota palvelun laatuun, mitä voidaan edistää huomioimalla asiakkaiden mielipiteet sekä pitämällä huolta henkilöstön riittävyydestä, ammattitaidosta ja kouluttamisesta.
Asiakkaiden kokemusten ja lakiin kirjattujen tavoitteiden ei tarvitsisi olla näin jyrkässä ristiriidassa keskenään, mikäli lain periaatteet olisivat työnteon aito perusta.
Näkemykseni mukaan todellinen asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että asiakkaiden tarpeet ja mielipiteet selvitetään ensin ja vasta saatujen tulosten pohjalta lähdetään kehittämään toimintaa tai tekemään tarvittavia muutoksia työntekijöiden toimenkuvissa. Ellei näin menetellä, sopeutetaan asiakkaat vanhakantaisesti auttajan sanelemiin asiointitapoihin.
Mikäli esitys menee läpi esitetyssä muodossa, sen toteuttamisessa ei täytetä asiakaslain, hyvän hallinnon eikä sosiaaliviraston oman laatutyön periaatteita ja henkeä.
Koska sosiaalihuollossa on kyse kuntalaisten sosiaalisten perusoikeuksien turvaamisesta, tulisi näiden toteuttamiseen varata Helsingin sosiaalivirastossa tarpeellinen määrä työntekijöitä, aikaa ja taloudellisia resursseja. Näin voidaan varmistaa se, että asiakkaat saavat laadultaan hyvää palvelua ja kohtelua asioidessaan sosiaalivirastossa.
LILLI AUTTI
Helsingin sosiaaliasiamies
Helsingin sosiaaliasiamies
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)