Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) astui voimaan vuoden 2001 alusta. Lain tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja heidän oikeuttaa hyvään palveluun ja kohteluun. Asiakkaiden oikeusturvan edistämiseksi katsottiin myös tarpeelliseksi, että asiakkaat voivat kääntyä heitä oikeusturva-asioissa neuvovan puolueettoman henkilön, sosiaaliasiamiehen puoleen.
Tällä hetkellä Suomessa on 115 sosiaaliasiamiestä. Sosiaaliasiamiehet ry perustettiin heti toiminnan alkuvaiheessa syksyllä 2001. Yhdistys on ollut tärkeä tuki ja yhteistoimintaverkosto eri puolilla Suomea toimiville sosiaaliasiamiehille. Yhdistys on vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa sosiaalihuollon asiantuntijana, jota kuullaan niin lainvalmistelujen yhteydessä kuin valtakunnallisissa seminaareissa.
Sosiaaliasiamiehen tehtäväkenttä on erittäin laaja ja vaatii siksi vankkaan ammattitaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä sosiaalilainsäädäntöön ja asiakkaan oikeusasemaan. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä asiamieheen mistä tahansa sosiaalihuollon alaan kuuluvasta palvelusta tai etuudesta. On hyvä muistaa, että myös ostopalvelut ja täysin yksityisesti järjestetyt sosiaalipalvelut kuuluvat asiakaslain piiriin ja siten sosiaaliasiamiesten tehtäväkenttään. Sosiaaliasiamiehen tulee aina selvittää asiakkaalle sekä heidän oikeutensa että velvollisuutensa.
Useimmiten yhteyttä ottavat asiakkaat haluavat tietää, onko heidän tilanteessaan toimittu oikein ja mitä laki asiasta sanoo. Myös tuomioistuinten päätökset sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotot kiinnostavat asiakkaita. Yhteydenottojen perusteella asiakkaan asioiden ja ongelmien selvittäminen vaatii useimmiten laajaa selvittelytyötä ja yhteydenottoja niin sosiaalihuollon työntekijöihin kuin myös Kelaan, työvoimatoimistoon ja muihin yhteistyötahoihin.
Sosiaaliasiamies toimii usein myös asiakkaan ja työntekijän välisissä ristiriitatilanteissa sovittelijana ja välittäjänä, jotta asiat saataisiin selvitettyä ja asiointi voisi jatkossa sujua joustavasti.
Sosiaaliasiamiehen tulee antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle, jossa asiamies voi puuttua niihin ongelmiin ja epäkohtiin, joita on työssään havainnut. Sosiaaliasiamies voi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten määrätahoja on varattu tai suunnattu kunnan sosiaalipalveluihin, miten palvelut on kunnassa järjestetty tai millä tavoin sosiaalihuoltoa ja sen laatua kunnassa voitaisiin kehittää. Sosiaaliasiamiehet ry:n tekemän kartoituksen mukaan asiakkaiden yhteydenotoissaan vuonna 2006 esille nostamat sosiaalihuollon kipupisteet ja kehittämistarpeet ovat lähes samanlaisia ympäri Suomea. Asiakaspalveluun toivottiin mm. lisää henkilökohtaisia tapaamisia, kokonaisvaltaisen tilannearvion tekemistä ja kiireettömyyttä. Henkilökunnan vaihtuvuus kuten myös vanhanaikaisen kotipalvelun puute koettiin ongelmalliseksi.
Asiakastyön ja vuosittaisen selvityksen tekemisen lisäksi sosiaaliasiamiesten työhön kuuluu myös kunnan sosiaalihuollon omien linjausten ja kehittämistyön seuraaminen. Myös lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen sekä laaja-alaisen sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan ja oikeuksia koskevan tiedon hankinta ja eteenpäin välittäminen ovat osa sosiaaliasiamiesten työtä. Myös kiinteä yhteistyö sosiaalitoimen henkilöstön, kirkon diakoniatyön, asiakasjärjestöjen ja valvontaviranomaisten kanssa ovat olleet sosiaaliasiamiesten toiminnassa tärkeitä kaikkina toimintavuosina.
Sosiaaliasiamiehen työ on mielenkiintoista ja haastavaa ja antaa näköalapaikan siihen, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu kunnan sosiaalihuollossa.
Lilli Autti
Asiakaslain 24 §:n mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
Avustaa asiakasta muistutuksen teossa
Tiedottaa asiakkaan oikeuksista
Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja
antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2007. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2007. Näytä kaikki tekstit
Lausunto Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen-selvityksestä
Sosiaali- ja terveysministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen-selvityksestä
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, johon myös sosiaaliasiamiestoiminta perustuu, on ollut voimassa vuodesta 2001. Sosiaaliasiamiestoiminta on järjestetty eri puolilla Suomea lain voimaantulosta alkaen hyvin erilaisin tavoin ja henkilöresurssein. On ollut havaittavissa, etteivät sosiaalihuollon asiakkaat ole valtakunnallisesti tasavertaisessa asemassa sosiaaliasiamiespalvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. Myös sosiaaliasiamiesten omassa asemassa ja mahdollisuuksissa toteuttaa lain heille säätämiä velvoitteita on ollut valtakunnallisesti suuria eroja.
Tämän vuoksi Sosiaaliasiamiehet ry pitää erittäin tärkeänä, että sosiaaliasiamiestoiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi asetettiin työryhmä, jonka loppuraportti on nyt valmistunut.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että työryhmä on tehnyt perusteellisen työn ja sen esille nostamat osa-alueet ovat keskeisimmät sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisessä.
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa korostaa, että sosiaalihuollon asiakkaiden näkökulmasta sosiaaliasiamiestoiminnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi tätä koskeva säädös on syytä lisätä asiakaslakiin.
Lisäksi yhdistys katsoo, että lääninhallitusten mahdollisuutta sosiaaliasiamiestoiminnan asianmukaisen järjestämisen valvontaan kunnissa tulisi lisätä. Yhdistys ehdottaa, että kunnat tulisi velvoittaa antamaan lääninhallitukselle määräajoin kirjallinen selvitys siitä, miten ne ovat sosiaaliasiamiestoiminnan järjestäneet. Lääninhallituksen valvontatehtävänä olisi arvioida, täyttääkö kunnan järjestämistapa sekä asiakaslain mukaiset sosiaaliasiamiestoiminnalle asettamat velvoitteet ja tavoitteet että työryhmän raportissaan esiintuomat periaatteet. Yhdistys ehdottaa, että lääninhallituksiin palkataan määräajaksi työntekijä, jonka pääasiallinen tehtävä on valvoa, että kunnat täyttävät velvollisuutensa sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämiseksi asianmukaisella tavalla.
Sosiaaliasiamiehet ry ehdottaa, että viimeistään vuonna 2009 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edettyä, asetetaan sosiaaliasiamiestoiminnan organisointia ja työn kehittämisen arviointia varten seurantaryhmä.
Helsingissä 31.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
LAUSUNTOPYYNTÖ
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen-selvityksestä
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, johon myös sosiaaliasiamiestoiminta perustuu, on ollut voimassa vuodesta 2001. Sosiaaliasiamiestoiminta on järjestetty eri puolilla Suomea lain voimaantulosta alkaen hyvin erilaisin tavoin ja henkilöresurssein. On ollut havaittavissa, etteivät sosiaalihuollon asiakkaat ole valtakunnallisesti tasavertaisessa asemassa sosiaaliasiamiespalvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. Myös sosiaaliasiamiesten omassa asemassa ja mahdollisuuksissa toteuttaa lain heille säätämiä velvoitteita on ollut valtakunnallisesti suuria eroja.
Tämän vuoksi Sosiaaliasiamiehet ry pitää erittäin tärkeänä, että sosiaaliasiamiestoiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi asetettiin työryhmä, jonka loppuraportti on nyt valmistunut.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että työryhmä on tehnyt perusteellisen työn ja sen esille nostamat osa-alueet ovat keskeisimmät sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisessä.
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa korostaa, että sosiaalihuollon asiakkaiden näkökulmasta sosiaaliasiamiestoiminnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi tätä koskeva säädös on syytä lisätä asiakaslakiin.
Lisäksi yhdistys katsoo, että lääninhallitusten mahdollisuutta sosiaaliasiamiestoiminnan asianmukaisen järjestämisen valvontaan kunnissa tulisi lisätä. Yhdistys ehdottaa, että kunnat tulisi velvoittaa antamaan lääninhallitukselle määräajoin kirjallinen selvitys siitä, miten ne ovat sosiaaliasiamiestoiminnan järjestäneet. Lääninhallituksen valvontatehtävänä olisi arvioida, täyttääkö kunnan järjestämistapa sekä asiakaslain mukaiset sosiaaliasiamiestoiminnalle asettamat velvoitteet ja tavoitteet että työryhmän raportissaan esiintuomat periaatteet. Yhdistys ehdottaa, että lääninhallituksiin palkataan määräajaksi työntekijä, jonka pääasiallinen tehtävä on valvoa, että kunnat täyttävät velvollisuutensa sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämiseksi asianmukaisella tavalla.
Sosiaaliasiamiehet ry ehdottaa, että viimeistään vuonna 2009 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edettyä, asetetaan sosiaaliasiamiestoiminnan organisointia ja työn kehittämisen arviointia varten seurantaryhmä.
Helsingissä 31.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
He 119/2007 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta toimeentulotuki
Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
HE 119/2007
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto
Sosiaaliasiamiehet ry:n mielestä lakiehdotus on tarpeellinen, jotta toimeentulotukiasioiden käsittely sujuisi jatkossa laissa säädetyn määräajan puitteissa. Yhdistys pitää myös erityisen tärkeänä sitä, että asiakkaiden oikeudesta päästä tapamaan joko sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa määrätyn ajan sisällä, säädetään laissa. Sosiaaliasiamiehiin yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat valtakunnallisesti tuoneet esille sitä, ettei heillä ole ollut aina mahdollisuutta päästä henkilökohtaisesti tapamaan työn-tekijöitä ja selvittämään asioitaan. Myös toimeentulotuen käsittelyyn kulunut aika on aiheuttanut ongelmia monien asiakkaiden kohdalla.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotukipäätös olisi saatava seitsemässä arkipäivässä.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että määräaikaa käsiteltäessä, tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Eduskunnan oikeusasiamies on, kuten hallituksen esityksen yleisperusteluissa on todettu, ilmoittanut kantanaan, että viikkoa on pidetty sellaisena ohjeellisena aikana, jonka kuluessa toimeentulotukiasia tulisi ottaa käsittelyyn ja myös ratkaista.
Viikko on seitsemän vuorokauden pituinen ajanjakso, joka sisältää viisi arkipäivää sekä viikonlopun muodostavan lauantain ja sunnuntain.
Sosiaaliasiamiehet katsovat, että eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten kautta vakiintunut viikon määräaika, ei vastaa hallituksen esityksessä esitettyä seitsemän arkipäivän määräaikaa. Hallituksen esityksen määräaika tarkoittaa todellisuudessa puolentoista viikon käsittelyaikaa.
Määräajan pituutta pohdittaessa on otettava huomioon myös toimeentulotuen maksatukseen kuluva aika, joka usein vie vielä kaksi arkipäivää, ennen kuin myönnetty tuki on asiakkaan käytössä.
Kun vielä otetaan huomioon hallituksen esityksessä esitetty Stakesin tutkimustulos, jonka mukaan
75 % kunnista pystyi ottamaan uuden asiakkaan toimeentulotukihakemuksen käsiteltäväksi 0-5 arkipäivän sisällä, olisi hallituksen esityksen mukainen 7 arkipäivän käsittelyaika selvä huononnus vallitsevaan tilanteeseen. Käytännön työn kautta on ollut todettavissa, että lakiin säädetyistä enimmäismääräajoista (viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä) muotoutuu vallitseva käytäntö, eikä asiakkaan kannalta edullisempia vaihtoehtoja enää käytetä.
Edellä esitetyn perusteella Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että hallituksen esitystä tulisi muuttaa siten, että toimeentulotukipäätös on otettava käsittelyyn ja ratkaistava 5 arkipäivässä.
Toimeentulotukipäätöksen tekemistä varten tarvittavien lisäselvitysten pyytämisen nopeuteen tulisi kiinnittää myös huomiota. Luontevinta on, että tarvittavat lisäselvitykset pyydetään heti kun asiakkaan toimeentulotukihakemus on saapunut toimistoon ja se on otettu käsittelyyn, jolloin hakemuksen puutteellisuus on ilmennyt. Hallituksen esityksessä on todettu, että kehotus hakemuksen täydentämisestä tulee antaa kirjallisena, jottei synnyt epäselvyyksiä siitä mitä täydennyksiä tarvitaan.
Käytännön tilanteet ovat osoittaneet, että usein kirjalliset lisäselvitykset on lähetty asiakkaille 2 luokan postissa, joka on pidentänyt kohtuuttomasti toimeentulotuen käsittelyaikaa. Asiakkaat ovat esittäneet toivomuksenaan, että heihin otettaisiin aiempaa nopeammin ja useammin puhelimitse yhteyttä tilanteen selvittämistä varten. Usein vielä kirjallisen lisäselvityspyynnön saatuaan asiakkaille on voinut jäädä epäselvyyttä siitä, mitä ja mistä asiakkaan tulee antaa selvitystä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut.
Sosiaaliasiamiehet ry viittaa tältä osin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaan, jonka mukaan päätös olisi tehtävä heti tarpeellisten selvitysten tultua. Hallituksen esityksessä käytettyjen määräaikojen mukaan voisi lisäselvitystä (kirjallisesti pyydetty) vaatineen hakemuksen käsittelyajaksi muodostua maksimissaan lähes viiden viikon pituiseksi
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa lopuksi todeta, ettei sen ehdottama toimeentulotukipäätösten lyhyempi käsittelyaika vaadi toteutuakseen enempää resursseja kuin hallituksen esittämä käsittelyaika, koska käsiteltävien asioiden määrä ei muuta. Sekä asiakkaiden että kunnan yhteinen etu on se, että toimeentulotukiasiat käsitellään nopeasti. Mitä nopeammin hakemukset käsitellään, sitä vähemmän asiakkaat joutuvat kyselemään päätöstensä perään, joka puolestaan säästää työntekijöiden aikaa.
Helsingissä 18.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
HE 119/2007
Sosiaaliasiamiehet ry:n lausunto
Sosiaaliasiamiehet ry:n mielestä lakiehdotus on tarpeellinen, jotta toimeentulotukiasioiden käsittely sujuisi jatkossa laissa säädetyn määräajan puitteissa. Yhdistys pitää myös erityisen tärkeänä sitä, että asiakkaiden oikeudesta päästä tapamaan joko sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa määrätyn ajan sisällä, säädetään laissa. Sosiaaliasiamiehiin yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat valtakunnallisesti tuoneet esille sitä, ettei heillä ole ollut aina mahdollisuutta päästä henkilökohtaisesti tapamaan työn-tekijöitä ja selvittämään asioitaan. Myös toimeentulotuen käsittelyyn kulunut aika on aiheuttanut ongelmia monien asiakkaiden kohdalla.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotukipäätös olisi saatava seitsemässä arkipäivässä.
Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että määräaikaa käsiteltäessä, tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Eduskunnan oikeusasiamies on, kuten hallituksen esityksen yleisperusteluissa on todettu, ilmoittanut kantanaan, että viikkoa on pidetty sellaisena ohjeellisena aikana, jonka kuluessa toimeentulotukiasia tulisi ottaa käsittelyyn ja myös ratkaista.
Viikko on seitsemän vuorokauden pituinen ajanjakso, joka sisältää viisi arkipäivää sekä viikonlopun muodostavan lauantain ja sunnuntain.
Sosiaaliasiamiehet katsovat, että eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten kautta vakiintunut viikon määräaika, ei vastaa hallituksen esityksessä esitettyä seitsemän arkipäivän määräaikaa. Hallituksen esityksen määräaika tarkoittaa todellisuudessa puolentoista viikon käsittelyaikaa.
Määräajan pituutta pohdittaessa on otettava huomioon myös toimeentulotuen maksatukseen kuluva aika, joka usein vie vielä kaksi arkipäivää, ennen kuin myönnetty tuki on asiakkaan käytössä.
Kun vielä otetaan huomioon hallituksen esityksessä esitetty Stakesin tutkimustulos, jonka mukaan
75 % kunnista pystyi ottamaan uuden asiakkaan toimeentulotukihakemuksen käsiteltäväksi 0-5 arkipäivän sisällä, olisi hallituksen esityksen mukainen 7 arkipäivän käsittelyaika selvä huononnus vallitsevaan tilanteeseen. Käytännön työn kautta on ollut todettavissa, että lakiin säädetyistä enimmäismääräajoista (viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä) muotoutuu vallitseva käytäntö, eikä asiakkaan kannalta edullisempia vaihtoehtoja enää käytetä.
Edellä esitetyn perusteella Sosiaaliasiamiehet ry katsoo, että hallituksen esitystä tulisi muuttaa siten, että toimeentulotukipäätös on otettava käsittelyyn ja ratkaistava 5 arkipäivässä.
Toimeentulotukipäätöksen tekemistä varten tarvittavien lisäselvitysten pyytämisen nopeuteen tulisi kiinnittää myös huomiota. Luontevinta on, että tarvittavat lisäselvitykset pyydetään heti kun asiakkaan toimeentulotukihakemus on saapunut toimistoon ja se on otettu käsittelyyn, jolloin hakemuksen puutteellisuus on ilmennyt. Hallituksen esityksessä on todettu, että kehotus hakemuksen täydentämisestä tulee antaa kirjallisena, jottei synnyt epäselvyyksiä siitä mitä täydennyksiä tarvitaan.
Käytännön tilanteet ovat osoittaneet, että usein kirjalliset lisäselvitykset on lähetty asiakkaille 2 luokan postissa, joka on pidentänyt kohtuuttomasti toimeentulotuen käsittelyaikaa. Asiakkaat ovat esittäneet toivomuksenaan, että heihin otettaisiin aiempaa nopeammin ja useammin puhelimitse yhteyttä tilanteen selvittämistä varten. Usein vielä kirjallisen lisäselvityspyynnön saatuaan asiakkaille on voinut jäädä epäselvyyttä siitä, mitä ja mistä asiakkaan tulee antaa selvitystä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut.
Sosiaaliasiamiehet ry viittaa tältä osin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaan, jonka mukaan päätös olisi tehtävä heti tarpeellisten selvitysten tultua. Hallituksen esityksessä käytettyjen määräaikojen mukaan voisi lisäselvitystä (kirjallisesti pyydetty) vaatineen hakemuksen käsittelyajaksi muodostua maksimissaan lähes viiden viikon pituiseksi
Sosiaaliasiamiehet ry haluaa lopuksi todeta, ettei sen ehdottama toimeentulotukipäätösten lyhyempi käsittelyaika vaadi toteutuakseen enempää resursseja kuin hallituksen esittämä käsittelyaika, koska käsiteltävien asioiden määrä ei muuta. Sekä asiakkaiden että kunnan yhteinen etu on se, että toimeentulotukiasiat käsitellään nopeasti. Mitä nopeammin hakemukset käsitellään, sitä vähemmän asiakkaat joutuvat kyselemään päätöstensä perään, joka puolestaan säästää työntekijöiden aikaa.
Helsingissä 18.10.2007
Lilli Autti
puheenjohtaja
Sosiaaliasiamiehet ry.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)