Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) astui voimaan vuoden 2001 alusta. Lain tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja heidän oikeuttaa hyvään palveluun ja kohteluun. Asiakkaiden oikeusturvan edistämiseksi katsottiin myös tarpeelliseksi, että asiakkaat voivat kääntyä heitä oikeusturva-asioissa neuvovan puolueettoman henkilön, sosiaaliasiamiehen puoleen.
Tällä hetkellä Suomessa on 115 sosiaaliasiamiestä. Sosiaaliasiamiehet ry perustettiin heti toiminnan alkuvaiheessa syksyllä 2001. Yhdistys on ollut tärkeä tuki ja yhteistoimintaverkosto eri puolilla Suomea toimiville sosiaaliasiamiehille. Yhdistys on vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa sosiaalihuollon asiantuntijana, jota kuullaan niin lainvalmistelujen yhteydessä kuin valtakunnallisissa seminaareissa.
Sosiaaliasiamiehen tehtäväkenttä on erittäin laaja ja vaatii siksi vankkaan ammattitaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä sosiaalilainsäädäntöön ja asiakkaan oikeusasemaan. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä asiamieheen mistä tahansa sosiaalihuollon alaan kuuluvasta palvelusta tai etuudesta. On hyvä muistaa, että myös ostopalvelut ja täysin yksityisesti järjestetyt sosiaalipalvelut kuuluvat asiakaslain piiriin ja siten sosiaaliasiamiesten tehtäväkenttään. Sosiaaliasiamiehen tulee aina selvittää asiakkaalle sekä heidän oikeutensa että velvollisuutensa.
Useimmiten yhteyttä ottavat asiakkaat haluavat tietää, onko heidän tilanteessaan toimittu oikein ja mitä laki asiasta sanoo. Myös tuomioistuinten päätökset sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotot kiinnostavat asiakkaita. Yhteydenottojen perusteella asiakkaan asioiden ja ongelmien selvittäminen vaatii useimmiten laajaa selvittelytyötä ja yhteydenottoja niin sosiaalihuollon työntekijöihin kuin myös Kelaan, työvoimatoimistoon ja muihin yhteistyötahoihin.
Sosiaaliasiamies toimii usein myös asiakkaan ja työntekijän välisissä ristiriitatilanteissa sovittelijana ja välittäjänä, jotta asiat saataisiin selvitettyä ja asiointi voisi jatkossa sujua joustavasti.
Sosiaaliasiamiehen tulee antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle, jossa asiamies voi puuttua niihin ongelmiin ja epäkohtiin, joita on työssään havainnut. Sosiaaliasiamies voi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten määrätahoja on varattu tai suunnattu kunnan sosiaalipalveluihin, miten palvelut on kunnassa järjestetty tai millä tavoin sosiaalihuoltoa ja sen laatua kunnassa voitaisiin kehittää. Sosiaaliasiamiehet ry:n tekemän kartoituksen mukaan asiakkaiden yhteydenotoissaan vuonna 2006 esille nostamat sosiaalihuollon kipupisteet ja kehittämistarpeet ovat lähes samanlaisia ympäri Suomea. Asiakaspalveluun toivottiin mm. lisää henkilökohtaisia tapaamisia, kokonaisvaltaisen tilannearvion tekemistä ja kiireettömyyttä. Henkilökunnan vaihtuvuus kuten myös vanhanaikaisen kotipalvelun puute koettiin ongelmalliseksi.
Asiakastyön ja vuosittaisen selvityksen tekemisen lisäksi sosiaaliasiamiesten työhön kuuluu myös kunnan sosiaalihuollon omien linjausten ja kehittämistyön seuraaminen. Myös lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen sekä laaja-alaisen sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan ja oikeuksia koskevan tiedon hankinta ja eteenpäin välittäminen ovat osa sosiaaliasiamiesten työtä. Myös kiinteä yhteistyö sosiaalitoimen henkilöstön, kirkon diakoniatyön, asiakasjärjestöjen ja valvontaviranomaisten kanssa ovat olleet sosiaaliasiamiesten toiminnassa tärkeitä kaikkina toimintavuosina.
Sosiaaliasiamiehen työ on mielenkiintoista ja haastavaa ja antaa näköalapaikan siihen, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu kunnan sosiaalihuollossa.
Lilli Autti
Asiakaslain 24 §:n mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
Avustaa asiakasta muistutuksen teossa
Tiedottaa asiakkaan oikeuksista
Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja
antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
