Helsingin Sanomat
Sosiaalipolitiikkaa toteutetaan liian usein kansalaisia, alan työntekijöitä ja etujärjestöjen edustajia kuulematta ja heidän ehdotuksiaan huomioimatta. Tätä mieltä ovat monet sosiaalipolitiikan käytäntöjä lähellä olevat hyvinvointipalvelujen ammattilaiset. Kelan julkaisemassa Toisessa Vääryyskirjassa puheenvuoro on heillä.
Toinen Vääryyskirja jatkaa ensimmäisessä Vääryyskirjassa (2006) virinnyttä kriittistä keskustelua hyvinvointivaltion tilasta. Kirja sisältää 16 artikkelia, joissa käsitellään erilaisten asiakasryhmien kohtaamia konkreettisia ongelmia nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä. Lisäksi artikkeleissa esitetään monia toisin toimimisen tapoja ongelmien ratkaisemiseksi.
Kirjoittajat ovat hyvinvointipalvelujen ammattilaisia ja järjestötoimijoita. He kertovat kehitysvammaisten, työttömien, asunnottomien, dementiapotilaiden, päihderiippuvaisten, etnisten vähemmistöjen, koululaisten ja opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien, omaishoitajien, taiteilijoiden ja pätkätyöntekijöiden tilanteesta nykyisessä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.
Kirjan artikkeleissa käsitellään epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien heikkoa sosiaaliturvaa sekä vajaakuntoisia lannistavan sosiaaliturvan aiheuttamia työllistymisvaikeuksia. Artikkeleissa keskitytään myös sosiaalipalvelujen poissulkeviin ja alistaviin käytäntöihin, palvelujen huonoon hallintoon ja jopa suoranaiseen lain kiertämiseen palvelujen järjestämisessä. Kirjan päättää kolme sosiaaliturvajärjestelmän säästöpaineisiin, rahoitusongelmiin ja alan työntekijöiden toimintaedellytysten heikentymiseen keskittyvää artikkelia.
Kirjoittajien teksteistä välittyy yhteinen huoli suomalaisen hyvinvointivaltion tilasta ja sen kehityksen suunnasta. Erityisen huolestuttavaa on se, että sosiaaliturvan asiakkaille ei pystytä tai haluta järjestää aina edes lain edellyttämiä tukimuotoja. Lukuisten vääryyskertomusten perusteella näyttää siltä, että kansalaisten hyvinvointi ei ole enää sosiaalipolitiikan toteuttamisesta vastaavan valtiovallan ja kuntatason päättäjien ylin tavoite.
Ollaanko kulkemassa kohti minimihyvinvointivaltiota, jossa palvelut järjestetään niiden ehdoilla, jotka pystyvät maksamaan, pysyvät tietoteknisen kehityksen eturintamassa ja osaavat vaatia laatua yksityisiltä palvelumarkkinoilta? Tällöin kärsijöinä ovat muun muassa muistisairaat vanhukset, päihdekuntoutujat, romanit ja mielenterveysongelmiin apua hakevat maahanmuuttajat.
Kirjaan liittyy yhteistyöhanke Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Elokuva- ja valokuvataiteen opiskelijat ovat kuvanneet kirjan valokuvat ja tehneet kuusi vääryysaiheista lyhytelokuvaa. Elokuvat julkaistaan kirjan liitteenä olevalla dvd-levyllä.
Julkaisu: Hirvilammi T & Laatu M (toim.). Toinen vääryyskirja. Helsinki: Kela, 2008. ISBN 978-951-669-781-2. Hinta: 10 euroa (kirja); 3 euroa (dvd).
Lisätietoja: Tuuli Hirvilammi, YTM, tutkija, puh. 040 726 2254, etunimi.sukunimi@helsinki.fi tai Markku Laatu, YTM, tutkija, Kelan tutkimusosasto, puh. 020 634 1945, etunimi.sukunimi@kela.fi.
Tilaukset: publ@kela.fi tai puh. 020 634 1947.
TOINEN VÄÄRYYSKIRJA (2008)
Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu
Johdanto
Mika Vuorela
Lannistamisesta kannustamiseen
Työtä haluaville mahdollisuuksia työllistymiseen
Riikka Talvitie ja Tiina Ohinmaa
Taiteilua hautaan asti
eli miten meistä tuli yrittäjiä vailla yritystä
Tuire Santamäki-Vuori
Parempi työttömyysturva pätkätyöntekijöille
Johanna Nuorteva
Opiskelu – investointi tulevaisuuteen?
Tiina Autio, Malla Heino ja Laura Kalliomaa-Puha
”Oli hyvin lähellä etten luhistunut”
Omaishoidon ja ansiotyön vaikea yhtälö
Lea Karjalainen
Alistetut ja ahdistetut pitkäaikaistyöttömät
Mervi Leivo, Anna Tamminen ja Nyky Vanhanen
Kun muistisairaus asettuu taloksi
Päivi Juurinen ja Krista Virtanen-Olejniczak
Asunnottomuuden ytimessä
Riitta Toiviainen
Palvelujärjestelmä sulkee ovet päihderiippuvaisilta
Lena Bremer ja Outi Ruishalme
Noudatetaanko maahanmuuttajien mielenterveyspalveluissa perustuslakia?
Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu
Epäoikeudenmukainen kohtelu on romaniasiakkaiden arkea
Hanna Gråsten-Salonen
Kuka kuuntelee lasta?
Susanna Hintsala, Heikki Seppälä ja Antti Teittinen
Kehitysvammaista ihmistä eristävät asumisjärjestelyt
Kati Peltola
Verotus ruokkii yhteiskuntaa, mutta kuka ruokkii verotusta
Lilli Autti ja Miikkael Liukkonen
Perusturvarikos
Päivi Mäkinen
Ammatillisuus ja etiikka ristipaineissa
Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu
Johdanto
Mika Vuorela
Lannistamisesta kannustamiseen
Työtä haluaville mahdollisuuksia työllistymiseen
Riikka Talvitie ja Tiina Ohinmaa
Taiteilua hautaan asti
eli miten meistä tuli yrittäjiä vailla yritystä
Tuire Santamäki-Vuori
Parempi työttömyysturva pätkätyöntekijöille
Johanna Nuorteva
Opiskelu – investointi tulevaisuuteen?
Tiina Autio, Malla Heino ja Laura Kalliomaa-Puha
”Oli hyvin lähellä etten luhistunut”
Omaishoidon ja ansiotyön vaikea yhtälö
Lea Karjalainen
Alistetut ja ahdistetut pitkäaikaistyöttömät
Mervi Leivo, Anna Tamminen ja Nyky Vanhanen
Kun muistisairaus asettuu taloksi
Päivi Juurinen ja Krista Virtanen-Olejniczak
Asunnottomuuden ytimessä
Riitta Toiviainen
Palvelujärjestelmä sulkee ovet päihderiippuvaisilta
Lena Bremer ja Outi Ruishalme
Noudatetaanko maahanmuuttajien mielenterveyspalveluissa perustuslakia?
Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu
Epäoikeudenmukainen kohtelu on romaniasiakkaiden arkea
Hanna Gråsten-Salonen
Kuka kuuntelee lasta?
Susanna Hintsala, Heikki Seppälä ja Antti Teittinen
Kehitysvammaista ihmistä eristävät asumisjärjestelyt
Kati Peltola
Verotus ruokkii yhteiskuntaa, mutta kuka ruokkii verotusta
Lilli Autti ja Miikkael Liukkonen
Perusturvarikos
Päivi Mäkinen
Ammatillisuus ja etiikka ristipaineissa
